Olimme perheenä lähdössä lomareissulle Eurooppaan. Matkalla Turun satamaan tarkastimme liput ja tajusimme yhtäkkiä kaamean mokan: Minkäänlaista autopaikkaa ei ollut varattu lippuihin! Soittelimme saman tien laivayhtiölle, muttei yhtään paikkaa ollut enää vapaana. Ei auttanut muu kuin vain mennä satamaan ja toivoa parasta. Lapset lähettelivät ystävilleen tekstareita, joissa pyysivät rukousta, että autolle löytyisi paikka. Kun odottelimme apeina toivottoman pitkässä jonossa, joku aukaisi radion, ja sieltä alkoi soida ”Kyllä Jumala huolen pitää hulluistaan…” Ilmapiiri muuttui autossa saman tien, ja alkoi iloinen odotus. Meidän automme oli lopulta toiseksi viimeinen, joka laivaan mahtui.
Tällaiset viestit ovat aivan ihania! Laulu, joka on tehty täysin eri tilanteessa ja eri ihmisille, löytää tiensä toiseen tilanteeseen ja toisten ihmisten luo. Laulun tarina ja sanoma saa loputtomasti uusia merkityksiä. Alun perin tein tämän Jumalan hullut -kappaleen vanhalle ystävälleni, jonka tapasin vuosien jälkeen, mutta nyt sen tehtävä olikin rohkaista näitä ihmisiä tukalassa tilanteessa. Jumala pitää huolen hulluistaan.
Korvani oli hyvin sairas ja kärsin kammottavasta tasapainohäiriöstä. En ole koskaan kokenut mitään yhtä pelottavaa. Eräänä päivänä menin kylpyhuoneeseen seiniin nojaten, todella pahoinvoivana. Yhtäkkiä huoneen valaisi kirkas mutta lämmin valo, ja kuulin ”Herra kädelläsi” -laulun. Tunne oli niin uskomaton, etten osaa sitä selittää. Silloin tunsin, että selviän. En ole kertonut tästä kenellekään, olen vain yrittänyt järjellä selvittää, mistä moinen johtui. Tunnen vahvasti, että Jumala puhuu laulujen kautta, mutta en ymmärrä, miten se tapahtuu.
Miten se tapahtuu? En ymmärrä minäkään, mutta kristittynä eläminen on sitä, että Jumalan todellisuus on meidän arjessamme. Ei meidän kaikkea tarvitsekaan ymmärtää. Voimme vain ottaa vastaan! Jumala toimii suvereenisti, meiltä kysymättä. Muistan, että tämä laulu syntyi, kun olin nuori opiskelija. Olin jo heittämäisilläni sävelen roskikseen, koska en ollut tyytyväinen siihen, mutta onneksi se ei päätynyt sinne, sillä Jumalalla oli muita suunnitelmia. Sitä paitsi runoilija Anna-Mari Kaskisella oli minun tietämättäni säveleen sopiva runo jo valmiiksi kirjoitettuna!
Konsertti päättyi ”Lähde”-lauluun, ja ihmiset tekivät jo lähtöä, kun yhtäkkiä tuntematon nainen nousi lavalle ja alkoi puhua. Hän kertoi, mitä tapahtui tämän saman laulun aikana joitakin vuosia aikaisemmin. Kyseinen nainen oli istunut hengellisessä tilaisuudessa sairaan tyttärensä kanssa, joka oli kärsinyt 12 vuotta niin kovista kipuista, että koko keho oli käpristynyt koukkuun. Siihenkään kokoukseen hän ei aluksi ollut kipujensa vuoksi halunnut edes lähteä. Kun tilaisuudessa sitten esitettiin tuo laulu, jotakin ihmeellistä tapahtui. Tytär oli sanonut äidilleen: ”Katso, äiti! Huomaatko jotakin uutta? Minun olkapääni oikaistuivat tuon laulun aikana!”
Lähde-laulu syntyi keitaalla keskellä kuumaa autiomaata Israelissa. Minuun teki valtavan vaikutuksen se, että vesi muuttaa kuuman hiekan puutarhaksi. Vesi merkitsee siellä elämää. Jeesus kutsui janoiset luokseen ja lupasi antaa elävää vettä, jota juotuaan kukaan ei enää janoa. Jeesus merkitsee elämää. Tämä nuori tyttö sai maistaa sitä vettä!
Hei, Pekka! Eilen aamuyöllä heräsin unesta ja kuulin mielessäni seuraavat laulun sanat: ”Anna sävelen soida – – herätä kuuroja, mykkiä.” Tajusin heti, että se on sinun ja Anna-Mari Kaskisen biisi nimeltä Elämän sävel, vaikka en ole kuullut sitä vuosikausiin. Uskon, että se oli Jumalan suoraa puhetta minulle. Olen nimittäin viime aikoina kamppaillut pianistinkutsuni kanssa. Tilanne on kuitenkin se, että olen toiselta koulutukseltani insinööri ja teen kokoaikaista ansiotyötä ihan muulla rintamalla. Ja kärvistelen kutsuni ja sen kanssa, että ei meinaa aika ja jaksaminen riittää enää musiikkiin ja kutsuni toteuttamiseen täysipainoisesti. Olen pyytänyt Jumalalta kutsuni vahvistamista suoraan minulle. Ja tässä se nyt tuli. Halleluja — kiitos Jumalalle!
Tämä Elämän sävel -kappale on joskus 1980-luvulla tehty vanha laulu, jota ei ymmärtääkseni ole koskaan julkaistu levyllä. Minä en ainakaan ole julkaissut. Hyvä, että sen edes muistin, en ainakaan ole laulanut sitä vuosikausiin. Ehkä laulu tehtiin silloin kauan sitten sen takia, että yksi ihminen löytäisi rohkaisun ja vahvistuksen kutsulleen! Se olisi jo hyvä syy tehdä laulu!
Minulla oli vakituinen työ traktoritehtaassa, kohtuullisen hyvä palkka ja säännöllinen työaika. Silmiini osui ilmoitus nuorisotyönohjaajan paikasta Enontekiöllä, siis 770 kilometrin päässä kotoa. Olin itsekseni rukoillut, että saisin joskus tehdä hengellistä työtä Lapissa, ja nyt tuli tuollainen paikka hakuun. Keskustelimme perheenä asiasta, ja olin jo luopumassa koko ajatuksesta. Eihän minulla ole edes pätevyyttä kyseiseen tehtävään. En kuitenkaan saanut rauhaa. Rukoilin tilanteeseen johdatusta ja viisautta.
Kun sitten olimme eräässä tilaisuudessa, rukoilin hiljaa penkissä istuessani ja pyörittelin tätä asiaa. Sitten mielessäni alkoi soida ”Muutoksen aika”. Silloin päätin, että lähetän hakemuksen ja heitän pallon Jumalalle. Jos Hän tahtoo, että lähden, Hän kyllä antaa sen, mikä puuttuu. Aprillipäivänä aloitin työt, ja on ollut aivan huikeaa kokea ja elää tätä Jumalan huolenpitoa ja johdatusta. Lävitse kaiken Hän on meitä todella vienyt. On ollut ihanaa havahtua uskon todellisuuteen.
Olen iloinen, että juuri tästä laulusta on tullut monelle tärkeä elämän muutoskohdissa. Laulu syntyi vuosituhannen vaihteessa, kun kaikkia jännitti, mitä uusi millenium tuo tullessaan. Samalla mietin Anna-Marin kanssa kaikkia vuosia, joina olemme tehneet yhteisiä lauluja. Se oli ainakin tullut selväksi, että mikään ei ole elämässä yhtä varmaa kuin muutos, paitsi se, että Jumala ei muutu! Siitä on hyvä pitää kiinni.
Jos kysyt minulta, mistä löytyy yhä intoa tehdä lauluja, ymmärrät ehkä nyt. Tässä oli jo viisi hyvää syytä!