Kuulumisia

Kuulumisia

Uusi vuosi 2019 on tullut Kangasallekin. Tätä kirjoittaessani vuosi on vielä nuori, menossa on tammikuu ja lumi peittää maan, pakkasta on ollut ja jopa pientä talvimyrskyäkin. Ei kuitenkaan  viime päivinä ole voinut olla huomaamatta, kuinka kirkkaasti aurinko on taloja ja puita jo valaissut. Kevättä on ilmassa!

Melkoisen vauhdikas ja raskaskin syksy on takana ja siksi tässä kohtaa vuotta on aina hienoa saada pitää kunnon breikki kaikesta. Viimeinen ponnistus oli ennen joulua tehty pikaisen matka Irakiin, joka toi ainakin omaan jouluuni vähän uutta näkökulmaa ja uusia ajatuksia. Sai olla kiitollinen siitäkin, että ihan tavallista joulua sai viettää ihan rauhassa ja turvassa kotona perheen kanssa. Olihan se ihanaa, kun kiire loppui ja kaikki hiljeni hetkeksi. Olenkin yrittänyt pitää vapaata ja kerätä virtaa akkuihin ja luulen, että se on onnistunut aika hyvin, vaikka kevään jutut jo kovasti mielessä pyöriikin.

Niin kuin moni varmaan tietääkin, tämä vuosi on ollut minun elämässäni merkkivuosi, täytin  tammikuussa pyöreitä ja ihmettelen yhä, miten nopeasti aika on mennyt. Se ei kyllä mitenkään näy kalenterissa, hommaa tuntuu riittävän ja uusia haasteitakin, vaikka luulisi, että tässä vaiheessa voisi jo ainakin vähän jarrutella. Ehkä sitä toisaalta osaakin tässä iässä suhtautua asioihin vähän leppoisammin eikä stressaa jokaisesta pikkuasiasta. Toisaalta taas monista elämän arkisista pikkuasioista on oppinut iän myötä myös paremmin nauttimaankin.

Nyt elämä jatkuu taas eteenpäin ja töihin olen vähitellen tarttunut. Monet paikkakunnat, kohtaamiset ja mielenkiintoiset ihmiset siellä jossain odottavat tänäkin keväänä. Kiva on lähteä liikkeelle ja kiva on palata aina kotiin, jossa asustelemme kolmistaan Arja-vaimoni ja 16-vuotiaan Joonaksen kanssa. Joonaksella on lukion ensimmäinen mennyt oikein hyvin ja monenlaista on nuori mies päässyt siinä sivussa tekemään. Pirkanpojilla on ollut monta rautaa tulessa ja tämä kevät aloitettiin koulukin musiikkiluokkien hienolla ”Hullu Prinssi” -musikaalilla, jota esitettiin Kangasalan kulttuuritalon täysille katsomoille.

Muut lapset ovat jo pitkään eläneet omaa elämäänsä ja vain silloin tällöin ehtivät tänne vihreään taloon piipahtaa. Meidän vanhimmalla Hennalla on teatteritaiteen jatko-opinnot meneillään ja sen mitä sieltä on kuullut, motivoivaa on ja hyvin on mennyt. Janne paahtoi taas töissä Joulu-radiossa, mutta voi opintoja taas hoidella eteenpäin kevään aikana, toivottavasti… Heidi ehti viime talvena käydä opiskelemassa aina Englannissa asti, mutta nyt viimeistelee lauluopintojaan Helsingissä niin, että valmista pitäisi tulla kevään aikana. Hienoa nähdä, kuinka nuorisosta polvi paranee!

Niin, se tietenkin täytyy mainita, että iloinen ja vauhdikas pikimusta kääpiövillakoira Jedi tuo meidän taloon vielä vähän extra energiaa, ettei päästä vanhenemaan liikaa. Kaiken lisäksi koira on ilmeisen lahjakas musiikillisesti, sillä sillä näyttää olevan jopa rytmitajua…

Tällaista kuuluu siis tänä keväänä meidän vihreään taloon Kuohunharjun juurella ja Vesijärven rannalla.

Keikkarintamalta

Keikkarintamalta

Yksi suuri syksyn projekti oli Gospel-Gentlemen -kiertue, jonka teimme yhdessä Jaakko Löytyn ja Petri Laaksosen kanssa marraskuussa. Jotain pientä yhteistyötä olen aikaisemmin tehnyt molempien näiden hienojen herrasmiesten kanssa, mutta tällainen suuri yhteiskiertue oli taas jotain aivan uutta. Kiertue meni yli odotusten, sillä yhdeksässä konsertissa saimme yhteensä 6.000 kuulijaa ja koimme äärimmäisen hienoja hetkiä. Sen verran innolla onkin lisäesityksiä kyselty, että näillä näkymillä tuonne huhtikuun-toukokuun vaihteeseen teemme vielä muutaman Gentlemen -konsertin kotimaassa ja käväisemme myös Ruotsin puolella. Eli vielä on mahdollisuus päästä näkemään tämä jonkinsortin iloinen spektaakkeli, joten seuraa mainontaa tai käy katsomassa keikkakalenterista, milloin ja missä niitä on!

Toinen sykysn suurista projekteista oli Tampere-talolla täydelle katsomolle esitetty, yhdessä Lasse Heikkilän kanssa toteutettu Sovinto –musikaali. Se toi oman tärkeän näkökulmansa viime vuoden sisällissotateemaan, sillä musikaalin teemaksi nousi vahvasti ja kohtikäyvästi sovinto ja anteeksianto. Meidän kahden suvuthan olivat tuossa katkerassa sodassa eri puolilla, joten tuntui hienolta, että me kaksi musiikin tekijää ja kollegaa saimme tehdä jotain yhdessä juuri nyt, kun noista kansalaissodan ajoista on mennyt tasan 100 vuotta. Mukana olivat Pirkanpojat, Työväenyhdistyksen puhallinorkesteri, musiikkiteatteri Valkia ja suuri joukko eri alojen taitajia, muusikoita ja näyttelijöitä. Kiitos kaikille mukana olleille tai muuten meitä tukeneille! Siitäkin ollaan kyselty jatkonäytöksiä, mutta niitä emme valitettavasti voi järjestää. Onneksi Alfa-TV:llä on pyörinyt taltiointi, josta pääsee vähän tunnelmaan mukaan!

Exitin osalta otimme viime vuoden aika rauhallisesti, koska ne bändin suuret 30-vuotisjuhlat saatiin juhlittua kunnialla edellisenä syksynä. Pikkuhiljaa niistä ollaan toipumassa ja kevään aikana pitäisi ainakin kahtena viikonloppuna tehdä oikein kunnon Exit -kiertueet. Yhtye on yhä voimissaan, mistä kertoo palaute, jota saamme usein keikkojen jälkeen. Yksi mieleenpainuva palaute oli Helsingin uudenvuoden keikan jälkeen, kun eräs kuulija totesi: ”Bändin lavakarisma on suorastaan maagista…!” No, ei siinä mitään magiaa ole, mutta hieno yhteys on vuosien aikana kasvanut vanhan yhtyeen ja yleisön välille! Tuntuu Jumalalla vielä olevan käyttöä…

EtCetera -kuoro on tänä keväänä myös liikkeellä melko ahkerasti. Aloitamme kevätkauden vauhdikkaasti pienellä kiertueella Etelä-Espanjassa, jossa pidetään konsertit Torreviehassa ja Fuengirolassa. Tällaiset keikat ovat meillekin uusi aluevaltaus. Tervetuloa vaan kuuntelemaan, jos siellä päin olette talvilomalla! Tarkemmat paikat löytyvät keikkakalenterista. Tietenkin nuo majataloillat yhdessä Ilkka Puhakan ja Jukka Jämsenin kanssa ovat edelleen huipputykättyjä, keväällä käymmekin aina Kajaanissa asti. Jos et majataloiltaan ole aikaisemmin päässyt, tule ihmeessä mukaan! Kevään suuri ”pläjäys” EtCeteran osalta on varmaankin perinteinen Big Light -tapahtuma, joka pidetään jälleen Riihimäen Urheilutalolla lauantaina 13.4. Sen verran paljastan, että tapahtuman yksi päävieraista on kanteleen huipputaitaja Ida Elina, joka hämmästyttää kuulijoitaan aina Kiinassa asti!

Sen verran voin varmaan jo ”varoitella”, että pari vuotta sitten toteutettu huippusuosittu Nordic Praise- ylistyslaulukiertue näyttää saavan jatkoa. Tämä Häikäisevän kirkas -kiertue toteutetaan syyskuun loppupuolella, jos kaikki suunnitelmat toteutuvat ja rohkeutta riittää! Tarkempaa tietoa tulee jatkossa, mutta siitä olen varma, että jotain hienoa saamme kokea

Erityistä väriä vuoden alkuun tuo se, että kevät alkaa tällä kertaa kauan odottamallani matkalla Etiopiaan! Siellä on tarkoitus osallistua ikivanhaan ”timkat” -musiikkijuhlaan ja tutustua maailman nopeimmin kasvavaan luterilaiseen kirkkoon, Mekane Jesus- kirkkoon. Muutenkin on mahdollisuus kuunnella, katsella ja kokea, millaista on herätys tänä päivänä. Ja onhan Etiopia muutenkin maa, jossa kannattaa käydä!

Itse jatkan normaalia ’mies ja kitara’- keikkailua ympäri maata pitkin syksyä. Vaihtelua työhöni tuo myös se, että vaimoni Arja on luvannut lähteä välillä keikalle laulamaan. Joskus saan mukaan myös armoitetun muusikko Sami Aspin, joka tuo kitarallaan ja laulullaan väriä konsertteihin. Ohjelmassa on tuttuun tyyliin trubaduurikonsertteja, majataloja, kouluvierailuja ja monenlaista muuta keikkaa ympäri maata.

Tällaiselta näyttää tämä meikäläisen tuleva kevät. Tule taas moikkaamaan, kun jossain törmäillään!

Uutta musiikkia

Uutta musiikkia

Viime vuosi oli musiikkirintamalla melko vauhdikasta aikaa. Monenlaista uutta musiikkia näki päivänvalon, mutta jotain uuttakin on työn alla ja suunnitelmissa.

Aivan ylivoimaisesti suurin ilonaihe minun syksyssäni oli se, että monen rakastaman Ylistys-CD sai vihdoin jatkoa, kun syyskuussa julkaisimme uuden Häikäisevän kirkas -CD:n! Levy on saanut upean vastaanoton ja ihan käsittämättömän paljon olen saanut siitä ylistävää palautetta. Suuri osa kiitoksista saakin mennä suoraan levyn toteuttaneelle tiimille, joka väänsi levyä yli puoli vuotta armoitetun muusikon Make Perttilän johdolla. Omat tyttärenikin Henna ja Heidi ovat levyllä mukana Mirkan, Kallen ja muiden huippulaulajien kanssa. Joku sanoikin, että ”tämä levy on, Pekka, sun kaikkien aikojen paras…” No, en tiedä uskaltaisko ihan niin sanoa, mutta olen siitä äärettömän onnellinen, että se on nyt valmis ja koko kansan kuunneltavissa!

Monet ovatkin kyselleet tuon levyn laulujen nuotteja, jotta voisivat niitä itse tai seurakunnissa laulaa. Sellaisia hyviä uutisia minulla on, että julkaisen keväällä uuden neliäänisen kuoronuottikirjan, jossa on yhteensä 100 laulua! Siinä on tietenkin mukana myös nämä uuden levyn laulut. Edellisestä kuorokirjasta ’Syttyköön sydämiin’ onkin ehtinyt vierähtää jo viisitoista vuotta.

Toinen viime syksyn uutuus oli se, että saimme eestiläisten ystävien kanssa valmiiksi Huippuhauskan Solina -lastenlevyn eestiläisen version Taevaisa peopesal. Onpa kerrassaan hauskan kuuloisia käännöksiä ja iloista meininkiä!

Tänä keväänä olisi tarkoitus julkaista, jos Herra suo, Nordic Praise -CD:n hebreankielinen versio yhdessä ICEJ-järjestön kanssa. Sen äänityksiä aloitettiin jo loppusyksystä ja työtä on jatkettu nyt keväällä. Sama levy julkaistiinkin viime kesänä Radiolähetysjärjestö Sansan kanssa farsinkielellä ja pari vuotta sitten arabiaksi! Farsihan on Iranin virallinen kieli ja sitä sitä ymmärretään hyvin myös Afganistanissa. Tuota levyä oli kauan odotettu ja kyselty, koska Suomessakin on niin paljon afgaanipakolaisia. Hienoa työtä on tehnyt iranilainen muusikko Gilbert Hovsepian ystävineen Kaliforniassa. Kaiken lisäksi taustaraidoilla soivat siellä täällä myös iranilaiset etnosoittimet. Jos lähipiirissäsi on iranilaisia tai afgaaneja, tässä olisi hieno mahdollisuus viedä evankeliumia heille musiikin kautta! Moni suomalainenkin on kertonut, että levyä on hauska kuunnella, vaikka kieltä ei osaisikaan.

Viime vuonna ilmestyi tuo sama Nordic Praise -levy unkarinkielisenä versiona, jonka sain käteeni Exitin Unkarin kiertueella viime kesänä. Levy sai nimen ’Északi Fény’ (=Pohjoisen valo) ja sen toteutti Pilisin luterilaisen seurakunnan kuoro Izsóp. Nordic Praise-CD on muutenkin edelleen yksi meikäläisen eniten myytyjä levyjä ja uskallan sitä suositella yhä! Käypä katsomassa laulusta julkaistu ”The Name Above All Names” ja jos sinulla on ulkomaisia ystäviä, pistä heillekin! Tästä se löytyy: 

https://youtu.be/qwEKLKnzLBM

Äänitteiden osalta tulevaisuus on tällä alalla melkoinen kysymysmerkki, sillä digitalisoituminen tuo omat ongelmansa ja haasteensa. Moni ennustaa sitä, että jatkossa ei levyjä pysty enää julkaisemaan, koska ihmiset tulevat käyttämään yhä enemmän digikanavia musiikin kuuntelussa. Katsotaan, mitä aika tuo, mutta joka tapauksessa musiikkia tarvitaan aina ja ennen kaikkea evankeliumia! Monenlaisia musiikillisia ideoita on mielessä yhä ja kai ne kanavat sitten löytyvät ja ovet avautuvat jatkossakin. Ainakin EtCetera-kuoron kanssa ollaan kaavailtu jonkin sortin iloista äänitettä kenties jo tänä vuonna, jos Herra suo!

Se täytyy varmaan vielä iloiten todeta, että tuo meikäläisen viime vuonna kirjoittama Keikkamiehen hartauskirja pääsi mukaan vuoden kristillinen kirja -kilpailun finaaliin! Voittoa emme saaneet, mutta kovasti siitä on pidetty! Jos tykkäät lukea, hankipa se eepos käsiin ja pääset mukaan jännittäville reissuille! Moni on kokenut kirjan rohkaisevana ja koskettavana.

Katsotaan, mitä uusia ideoita ja uusia lauluja tämä vuosi tuo tullessaan!