Kuulumisia

Kuulumisia

Olipa leppoisa tämä kesä 2019, melkein pari kuukautta meikäläinen oli vain ilman keikan keikkaa. Vasta heinäkuun loppupuolella oli pari esiintymistä, mutta muuten vain puuhailin puutarhassa ja lämmittelin saunaa. Kyllä oli mukavaa vähän huokaista ja syytäkin on, sillä nyt pian taas mennään. Kesä oli kaunis niin kuin muuallakin Suomessa ja järvessä käytiin monet, monet kerrat uimassa. Tätä kirjoittaessani on jo syksyn sateet tulleet, ulkona on jo viileää, sataa ja tuulee, mutta mitäs siitä, satakoon ja tuulkoon, siitä selvitään taas ja on siinä syksyssäkin oma viehätyksensä!

Kesällä saatiin monia ystäviä vieraaksi myös ulkomailta, aina Kanadasta ja Saksasta saakka. Erityisesti jäi hyvinä muistoina mieleen, kun vanhat, ensi vuonna 90 vuotta täyttävä isäni ja melkein yhtä vanha äitini tulivat junalla Oulusta Tampereelle ja viettivät meillä joitakin helteisiä päiviä. Tajusin taas, kuinka paljosta voi olla omille vanhemmilleen kiitollinen! Heinäkuussa meidän pihalla oli myös monen vuoden tauon jälkeen pihaseurat, jonne lopulta tuli peräti 120 ihmistä! Laulut kaikuivat kesäillassa, kun vielä naapureista saatiin hvyä bändi koottua, osuvia puheita kuunneltiin, kahvit juotiin ja tietenkin talon isännän raparperimehua!

Vaimon kanssa teimme monta kivaa reissua ympäri maata, esimerkiksi Tuusulan järven kuuluisia taiteilijakoteja kierrettiin ja Mäntän taidenäyttelyitä käytiin katsomassa. Tietenkin kävimme myös muutamissa kristillisissä kesätapahtumissa, joista voisi mainita ainakin täällä Kangasalla pidetyt Uudenheräyksen kesäseurat. Elokuu menikin sadon korjuussa, hillojen, mehujen ja tietenkin maustekurkkujen kimpussa, omenamehuakin puristettiin 40 litraa. Saa kylmät ilmat tulla, ollaan valmiita.

Nyt elämä jatkuu taas eteenpäin ja töihin olen vähitellen tarttunut. Monet paikkakunnat, kohtaamiset ja mielenkiintoiset ihmiset siellä jossain odottavat tänäkin syksynä. Kiva on lähteä liikkeelle ja kiva on palata aina kotiin, jossa asustelemme nelistään Arja-vaimoni, 16-vuotiaan Joonaksen ja pikimustan kääpiövillakoiran Jedin kanssa. Joonaksella oli kesällä iso vaihde päällä, isoshommissa ja ties kuinka monella nuorten leirillä ehti nuori mies käydä. Nyt on taas koulu alkanut mainiosti ja toisella vuodella jo mennään Kangasalan lukion musiikkiluokalla. Myös Pirkanpojat -poikakuorolla on taas monta rautaa tulessa ja ensi keväänä olisi pojilla edessä jopa matka Japaniin asti.

Vanhemmat lapsemme ovat jo omillaan ja pärjäävät hienosti, vaikka onhan se elämä monenlaista ryppyäkin jo ehtinyt tarjota. Töitä ja opiskelua siellä on kaikilla ja musiikki on tietenkin mukana tavalla tai toisella jokaisella heistä. Meidän vanhimmalla, Hennalla, on teatteritaiteen jatko-opinnot meneillään ja sen mitä sieltä on kuullut, motivoivaa on ja hyvin on mennyt. Janne paahtaa taas töissä Jouluradiossa, sesonki kun on tulossa, mutta kyllä hän yrittää opintojaan myös hoidella eteenpäin. Heidi sai lauluopintonsa Helsingin Metropoliasta valmiiksi loistavilla arvosanoilla ja jatkaa opintojaan tällä kertaa Tampereen Amkissa niin ikään teatterin suuntaan. Polvi senkun paranee…

Tällaista kuuluu siis tänä keväänä meidän vihreään taloon Kuohunharjun juurella ja Vesijärven rannalla.

Keikkarintamalta

Keikkarintamalta

Viime talven suurin projekti oli Gospel-Gentlemen -kiertue, jonka teimme yhdessä Jaakko Löytyn ja Petri Laaksosen kanssa sekä syksyllä että keväällä. Kävimme myös Ruotsissa ja konsertteja olikin yhteensä parisenkymmentä. Kiertueen suosio yllätti meidät kaikki ja hienoja hetkiä saimme kokea sekä yleisössä että lavalla. Se projekti ainakin konserttien osalta alkaa olla jo lopussa, vain muutaman keikan teemme vielä syksyllä, mutta tunnelmaan pääsee nyt mainiosti myös uuden CD:n myötä!

Tämän syksyn ehdoton ykkösjuttu on Häikäisevän kirkasylistyslaulukiertue syyskuun lopulla ja lokakuun alussa. Make Perttilä on koonnut hienon bändin ja lähes kaikki levyn laulajatkin pääsivät mukaan reissuun. Kiertue tehdään yhteistyössä Hengen Uudistus- järjestön ja Kansan Raamattuseuran kanssa ja se liittyy Kristuspäivä- tapahtumiin. Tunnustan, että aluksi minua kyllä jännitti kovasti, mitä tästä tulee, mutta heti ensimmäisten harjoitusten ja jälkeen tajusin, että luvassa on jotain todella ainutlaatuista! Itse odotan konsertteja todella innolla. Tämä ei ole vain kiertue, vaan me haluamme hienon musiikin ohella samalla rukoilla Suomen ja suomalaisten puolesta. Uskon, että Jumala haluaa yllättää meidät ja ehkä vähän raottaa taivasta. Konserteissa saa kaikessa rauhassa kuunnella tai laulaa mukana omalla tyylillään sen mukaan miltä tuntuu. Mennään mukaan sydän auki ja ihmetellään yhdessä sitä, kuinka

”…häikäisevän kirkas on tämä kaikille kansoille ilmaistava salaisuus: Kristus teidän keskellänne, kirkkauden toivo…” (Kol.1:27)

EtCetera -kuoro on ollut liikkeellä viime talvena melko ahkerasti, jopa Espanjassa ehdimme käydä kiertueella helmikuussa. Syksyn pysymme visusti Suomen maaperällä, mutta into piukassa mennään silti. Lokakuun lopussa on taas Majatalokiertue ja marraskuun lopussa on mahdollisuus kuulla jouluista ohjelmistoa. Erityisesti nuo majataloillat yhdessä Ilkka Puhakan ja Jukka Jämsenin kanssa ovat edelleen huipputykättyjä. Jos siis et majataloiltaan ole aikaisemmin päässyt, tule ihmeessä mukaan!

Exitin osalta otamme aika rauhallisesti, olemme liikenteessä pariin otteeseen, mutta ne keikat tehdäänkin sitten isolla kädellä. Käy katsomassa kalenterista, missä mennään ja milloin ja tule mukaan!

Itse jatkan normaalia ’mies ja kitara’- keikkailua ympäri maata pitkin syksyä. Vaihtelua työhöni tuo myös se, että vaimoni Arja on luvannut lähteä välillä keikalle laulamaan. Aika usein saan mukaan myös armoitetun muusikko Sami Aspin, joka tuo kitarallaan ja laulullaan ja jutuillaan väriä konsertteihin. Ohjelmassa on tuttuun tyyliin trubaduurikonsertteja, majataloja, kouluvierailuja ja monenlaista muuta keikkaa ympäri maata.

Tällaiselta näyttää tämä meikäläisen tuleva syksy. Tule taas moikkaamaan, kun jossain törmäillään!

Uutta tuotantoa

Uutta tuotantoa

Viime talvi oli musiikkirintamalla aika kiireistä aikaa. Monenlaista musiikkia, levyä ja nuottikirjaa näki päivänvalon, mutta eteenpäin tekee elävän mieli ja jotain uuttakin on taas suunnitelmissa.

Tuorein julkaisu on viime huhtikuussa ilmestynyt uusi nuottikirja Anna sydäntemme soida, jossa on 100 laulua kuoroille ja lauluryhmille. Edellinen vastaava kirja ’Syttyköön sydämiin’ ilmestyi jo vuonna 2003, joten oli jo aikakin saada jotain uutta. Yhdessä nuotinkirjoittaja Juha Törmän kanssa pakersimme tuota kirjaa ainakin kolmen vuoden ajan, joten olikin helpotus saada se vihdoin käsistä. Tuollaiset moniääniset teokset ovat yllättävän työläitä, mutta kyllä se aina kannattaa. Kirjasta löytyy vihdoin nyt myös ne uuden Häikäisevän kirkas-CD:n laulut, joita tosi moni on minulta jo ehtinyt kysyäkin. Luulenpa, että siinä teoksessa on monelle kuorolle laulamista pitkäksi aikaa! Toinen suuri ilonaihe viime talvena oli tietenkin juuri tuo uusi Häikäisevän kirkas -CD, joka on saanut todella upean vastaanoton. Make Perttilä teki hienot sovitukset ja teki tuottajana ihan käsittämättömän työn!

Tänä syksynä en julkaise ainakaan suomen kielellä mitään uutta, mutta sen sijaan tässä alkusyksystä tulee kuin tuleekin vihdoin monen kysymä Gospel Gentlemen-CD!!! Alunperin sitä tosiaan ei edes uskallettu suunnitella, mutta sen verran hienoja nuo Gentlemen-keikat olivat, että lopulta päätettiin loppukesästä mennä Sami Aspin studioon Akun Tehtaalla. Kauniin karheita ja leppoisia tunnelmia sillä levyllä onkin tulossa. Odotetuimpia ovat varmaan ne ’Vain elämää’ -hengessä tehdyt versioinnit toisten kappaleista! Sen verran paljastan, että levyllä on myös yksi uusi, kiertueella yhdessä Jaakon ja Petrin kanssa tehty laulu! Myös itse laulan levyllä yhden aikaisemmin julkaisemattoman kappaleen!

Tänä syksynä olisi tarkoitus julkaista myös Nordic Praise-CD:n hebreankielinen versio yhdessä ICEJ-järjestön kanssa. Sen äänitykset on Israelissa saatu päätökseen ja tosi hauskalta kuulostaa! Näin saavat arabiankielinen ja farsinkieliset äänitteet jatkoa Lähi-Idässä. Viime vuonna ilmestyi tuo sama levy myös unkarinkielisenä versiona nimellä ’Északi Fény’ (=Pohjoisen valo) ja sen toteutti Pilisin luterilaisen seurakunnan kuoro Izsóp.

Yksi viime talven uutuuksia oli myös huippuhauskan Solina -lastenlevyn eestiläinen versio Taevaisa peopesal. Onpa kerrassaan hauskan kuuloisia käännöksiä ja iloista meininkiä! Sen verran voin paljastaa, että Eestin päässä tehdään jo käännöksiä Häikäsevän kirkkaankin lauluista, joten ehkä sieltä jatkossa pullahtaa taas uusi levykin, kuka tietää!? Pikkulinnut on muuten laulaneet, että Solinaltakin saattaa tulla jatkossa taas uutta, energistä lastenmusaa. Voipi olla, että meikäläinenkin pääsee taas vääntämään lastenlauluja…

Myös EtCetera-kuoro menee studioon vuoden vaihteen tienoilla ja jos Herra suo, tarkoitus olisi julkaista äänite joskus kevään aikana. Kyllä siellä olisi monta aika hienoa laulua odottamassa, joten toivotaan, että kaikki menee niin kkuin on kaavailtu. Myös musiikkivideoista on keskusteltu, mutta katsotaan, miten käy ja mihin on mahdollisuudet.

Äänitteiden osalta tulevaisuus on kieltämättä tällä alalla tänään melkoinen kysymysmerkki, sillä digitalisoituminen tuo omat haasteensa. Moni ennustaa sitä, että jatkossa ei levyjä pysty enää julkaisemaan ollenkaan, koska ihmiset tulevat käyttämään yhä enemmän digikanavia musiikin kuuntelussa. Siinä tuleekin sitten se ongelma, millä rahalla tulevaisuudessa musiikkia kustannetaan, kun levyjä ei enää osteta. Aika vaikea yhtälö se joka tapauksessa on. Katsotaan, mitä aika tuo, mutta joka tapauksessa musiikkia tarvitaan aina ja ennen kaikkea musiikkia, jossa on evankeliumia!

Niin, se täytyy varmaan vielä iloiten todeta, että tuo meikäläisen viime vuonna kirjoittama ’Keikkamiehen hartauskirja julkaistaan nyt syksyllä myös äänikirjana! Aika monta iltaa sitä luinkin meidän omassa saunakammarissa yön pimeinä tunteina…