mennessä Pekka Simojoki | tammi 17, 2025 | Pekan kuulumisia
Syksy meni aika pitkälle maata kiertäessä, mutta toki kotonakin ehdin olla myös. Hieno ja yllätyksiä täynnä oli syksy muutenkin kaikin puolin, mutta nyt on vuodenvaihde jo takana ja uusi vuosi 2025 päässyt hyvään vauhtiin. Lunta on vielä piha täynnä, mutta valon lisääntyminen aavistelee jo kevättä. Tämäkin vuosi tuntuu olevan täynnä haasteita, keikkoja ja mielenkiintoisia kohtaamisia.
Elämään liittyy kuitenkin onneksi paljon muutakin kuin työtä. Tammikuusssa käytiin läpi elämän kaikki ääret, sillä tyttärenpoikani Aatoksen ristiäisiä vietettiin Lahdessa kuun puolessa välissä ja pian sen jälkeen juhlittiin rakkaan isäni 95-vuotispäiviä. Siinä tajuaa jälleen ajan kulun ja sen, kuinka tärkeä ja ainutlaatuinen jokainen päivä on. Aatoksen isoveli Iivari on puolestaan jo reipas 5-vuotias pikkumies, joka kovasti opettelee jo lukemaan. Siinä veljesten välissä on vielä kolmas miehen alku, pojanpoikani Veikka, joka lähentelee jo vuoden ikää ja menee kontaten sellaista vauhtia, että heikompaa hirvittää. Kohta varmaan siellä Espoosssakin jo kävellään. Siinä onkin meillä papalla ja mummilla varsinaiset ilopillerit, joille olenkin antanut nimen ’Tupu, Hupu ja Lupu! Vauhtia riitti meidän talossa, kun kaikki kolme poikaa perheineen olivat joulua viettämässä! Elämä on ihmeellistä.
Meidän Hennalla on hetken teatterihommat tauolla äitiysloman takia, mutta Heidillä sen sijaan menee tämä vuosi ja osa seuraavaakin uudessa Oulun teatteri Kinky Boots -musikaalissa. Omaa musiikkia tulee maailmalle aina silloin tällöin. Janne puolestaan asustelee Espoossa ja tekee radiotöitään ja siinä sivussa tekee vanhan Idän Ihmeet- kaverinsa Aten kanssa biisejä uudelle Huhu-duolleen. Nuorimmainen Joonas puolestaan aloittelee psykan opintoja Joensuun yliopistossa ja laulaa muuten joka välissä…
Täällä me Arjan kanssa asustamme Kangasalan Vesijärven rannalla korkean harjun kupeessa ja yritämme vanheta hillitysti. Talo on aika hiljainen, mutta aina välillä se täyttyy suvusta ja ystävistä. Arja on ottanut mummin roolin täysillä, sillä niin monta villapaitaa hän on jo ehtinyt viimeisen vuoden aikana neuloa. Jotkut sitä varmaan jo kutsuisivat ’neuloosiksi’. Kun keikolta kotiin ehdin, minä puolestaan kirjoittelen lauluja, teen lumitöitä, uin, pelaan sulkkista ja välillä innostun tekemään ruokaa ja kokeilemaan uusia reseptejä.
Elämä on mallissaan niin kuin se vain tässä vaiheessa voi olla. Avoimin mielin ja uteliaana suuntaan uuteen kevääseen ja kesään. Katsotaan, mitä sinne on Taivaan Isä varannut.
mennessä Pekka Simojoki | tammi 17, 2025 | Pekan kuulumisia
Nyt se tuli! Häikäisevän kirkas kiertueella julkaisimme vihdoin odotetun kolmannen ylistys-CD:n MARANATA!!!! Make Perttilän johdolla loistavat muusikot ja laulajat tekivät uskomattoman hyvää työtä taas kerran! Olen levystä tosi onnellinen ja varmaan se onkin yksi elämäni parhaista äänitteistä. Ota kuunteluun! Siihen liittyen voin kertoa myös, että tässä alkukeväästä julkaistaan myös siihen liittyvä Maranata-laulukirjan, josta löytyvät levyn kaikki kappaleet nuotinnettuina.
Tuore on edelleen myös nuottikirjani TUORETTA LEIPÄÄ, joka julkaistiin reilu vuosi sitten. Se sisältää viimeisen 15 vuoden aikana syntyneet laulut, yhteensä yli 120 kappaletta laidasta laitaan. Kirjasta on tykätty paljon. Täytyy mainita myös uusin soololevyni ’RAUTALANKA-AUTOT’, jota on luonnehdittu elämänläheiseksi ja koskettavaksi. Tutustu ihmeessä!
Tällaisia uutisia täältä meidän vihreästä talosta Kangasalan harjun kupeesta! Sisua ja siunausta sinun elämääsi! Ehkä näemme jossain keikalla!
Kangasalla 14.1.2025 AD
mennessä Pekka Simojoki | tammi 17, 2025 | Pekan kuulumisia
Syksyn osalta suurimmat keikat olivat marraskuussa pidetty Häikäisevän kirkas -kiertue, joka meni aivan älyttömän hyvin ja veti salit täyteen. Toinen unohtumaton keikka oli tietenkin Glow-festari, jossa oli mahtavaa laulaa 9000 ihmisen kanssa Exitin ’Tahdon elää’ -kappale. Marraskuussa tuli vielä yllätyskeikkana vierailu Maata Näkyvissä -festareilla, josta soi korvissa vieläkin se, kun tuhannet nuoret lauloivat riparihitin ’Evankeliumi’ niin, että rappaus tippui Turku-hallin katosta. Unohtumattomia muistoja!
Meikäläisen syksyä väritti osaltaan myös se, kuinka meikäläinen saatiin kiinni Jeesus-laulujen laulamisesta koulussa! Siinähän sitä sitten kohua riitti, mutta eipä ainakaan koskaan aikaisemmin ole minun ’kohulaulujani’ esitelty sanasta sanaan Iltalehdessä! Kummallista aikaa eletään, mutta Jeesus-lauluista en luovu!
Tänä keväänä on ehkä vähän rauhallisempaa, mutta kalenteri jo yllättävänkin täynnä, mikä on tietenkin oikein iloinen asia. EtCetera -kuoron kanssa teemme helmikuussa ja huhtikuussa parikin Majataloviikonloppua. Kuorossa on jo pitkään ollut hyvä pöhinä ja into päällä. Exit puolestaan tekee jo perinteiseksi tulleen kevätkiertueensa maaliskuussa ja kesäkuulla pääsemme lavalle Keuruun Juhannuskonfassa. Tulkaa kuulolle.291
Itse olen tietenkin tien päällä trubaduurina kitaran kanssa tai sitten kitaristi Sami Aspin kanssa. Joillekin keikoille saan varmaan puhuttua myös Heidin mukaan laulamaan. Maaliskuun alussa olen Ilkka Puhakan kanssa viemässä majataloiltoja suomalaisille Espanjan Fuengirolaan, mikä tuo vähän vaihtelua tämän kevään settiin. Katselepa keikkakalenterista, missä milloinkin mennään, niin osaat olla paikalla, kun sopiva keikka osuu kohdalle.
Kangasalan majataloillat jatkuvat ja hienoja vieraita on sielläkin mukana. Tervetuloa kuulemaan ja kokemaan ja jos et pääse, niin TV7:ltä voi nähdä koosteet noista illoista.
Siinä tämä kevät olisi lyhyesti kerrottuna. Vaikka vuodet vierivätkin, intoa ja energiaa riittää yhä, kun saa maailman parhaasta asiasta laulaa. Olisi hienoa nähdä sinua jollain keikalla jossain päin maata! Tule vaikka moikkaamaan!
